Pakko palata vielä kerran näihin tänään päättyneisiin MM-kisoihin. Ei menneet kisat niinku Strömsössä. Tämän blogipäivityksen otsikko ”Urheilu itkettää enemmän kuin leffat” ei tarkoita Suomen huonoa kisamenestystä (vaikka voisi sitäkin kyllä tarkoittaa), vaan sitä, että kyynelkanavani aukeavat todennäköisemmin urheilua seuratessa kuin herkimpiäkään leffoja katsellessa. Tiedän, että vaikuttaa vähän hullulta – niin minustakin ? Nuorempana ihmettelin, kun ihmiset sanoivat jonkun elokuvan itkettäneen heitä. Nyt vanhempana tiedän, mitä tarkoittivat, mutta silti urheilu herkistää mua enemmän ?
Tuntuivat nämä kisat itkettävän muitakin kuin mua: ihmeen moni urheilija tirautti kyyneleitä joko haastattelussa tai viimeistään palkintojenjaossa. Osa pettymyksestä, osa liikuttui uransa päättymisestä ja loput kyynelehtivät onnesta palkintokorokkeella. Palkintojenjako on ollut mulle aina se hetki, jolloin istun tippa linssissä. Ja jos Maamme-laulu soi, voin suorastaan vollottaa ?
Varmaan siis jonkinlaista urheiluhulluutta. Ja samaan sarjaan menee sekin yritteliäisyys, jolla näitä kisoja seurasin. Istuin parissa palaverissakin tabletti äänettömänä sylissä ja vilkuilin tilannetietoja YLE Areenasta! Tunnustan jopa olleeni yhdessä palaverissa sen vetäjänä. Älkää huoliko, keskityin kyllä enemmän siihen kokoukseen ja taisi olla naisten viesti, jossa laulu oli Suomen osalta valmis melko aikaisessa vaiheessa, joten ei paljon tilanteitakaan tarvinnut vilkuilla.
Ruokakaupassa tabletti oli yhtenä päivänä kassissa äänet päällä. Muutama ihminen kyllä kääntyi ihmettelemään, kun selostaja jotain hiihdon käänteitä hihkui vähän kovaäänisemmin. Mutta kivasti sujui kauppareissu ja pysyin tuloksissa kartalla ?
Kyllä, tällainenKIN minä olen, vähän talviurheiluhullu ?
Camilla
Soita 0700-10333, valitse 3 ja sen jälkeen minut numerolla 256. Tarkista hintatiedot www.puhelinseksi24.fi
Muita postauksiani pääset selailemaan helpoiten täältä
Vähän mutkikkaita olivat suomalaistenkin ladut tällä kertaa ?
Leave a Reply